Noniin, kun kerran aloitin taas päivittämisen, niin miksei sitä päivittäisi heti perään? :D Eli tässä tulee yliopisto-osan toinen puolisko, joka on hyvin lyhyt, mutta kattaa kuitenkin kohtalaisen tärkeää asiaa. ( Eli ei :D) Eli nauttikaa!
Musiikki: Björk - Who Is It
Kurkataampas mitä Rawleyden kotitalossa on tapahtunut nuorten ollessa yliopistolla. Chris oli löytänyt Julyn karamellintekokoneen talon ullakolta. Sen avulla mies sai kehitettyä ruoanlaittotaitoaan ylennyksen toivossa ja nauttia uskomattoman hyvän makuisista suklaakaramelleistä.
Eräänä iltana epämääräinen hahmo hiiviskeli kohti Rawleyden taloa. Murtovaras!
Tälläkertaa tuho ei ollut aivan yhtä suuri kun aiemmalla kerralla, vaan poliisiauto oli miltein sekuntejen sisällä kaartanut pihalle!
Poliisin löydettyä varkaan syntyi autotallissa raju tappelu!
Se päättyi kuitenkin perheen kannalta edullisesti! Punapäinen poliisi iski päättäväisesti rosvon rautoihin, uhoten hänen pääsevänsä ulos vasta vuosien päästä.
Koko tämän ajan Chris oli vain uinunut sikeästi omassa vuoteessaan, täysin tietämättömänä talon toisella puolella tapahtuvasta tahtojen taistosta.
Vaikka Chris viihtyi yksin varsin hyvin, ei hän välillä voinut olla unohtamatta lapsiensa olevan yliopistolla. Tottuneena mies kattoi päivittäin pöytään useamman lautasen.
Vaikka Chris olikin välillä hieman hajamielinen, ei hän unohtanut soittaa lapsilleen vähintään kerran päivässä, kysellen niitä näitä yliopiston elämästä ja sen huvituksista.
Mauran ja Chrisin suhde jatkui yhä palavana.
Vaikka Chris rakastikin Mauraa, ei hän tahtonut tämän kanssa naimisiin. Yksi vaimo elämän aikana oli miehelle aivan tarpeeksi.
Syksy oli hiljalleen tullut Belladonna Coveen. Hovimestari sai tuntea tämän nahoissaan, kun yhtäkkiä hänen työntaakkansa kolminkertaistui kaikkien niiden lehtikasojen takia, jotka pihan koivupuut jättivät ympärilleen.
Chris oli löytänyt luovuutensa! Hän oli päättänyt ikuistaa tyttöystävänsä niin, että pystyisi katsomaan tätä päivittäin, vaikkei Maura asuisikaan talossa.
Mutta vaikka Maura ei virallisesti asunut talossa, vietti hän suurimman osan ajastaan siellä, mikä kävi hyvin Chrisille. Yksin asuminen suurperheelle tarkoitetussa talossa tuntui joskus kovin yksinäiseltä.
Eräänä päivänä erikoisen näköinen treffieukko ilmestyi perheen pihaan, jättäen jälkeensä taikalampun! Chris päätti kuitenkin säästää kolme toivomustaan myöhemmille sukupolville. Eihän sitä ikinä tiennyt, mitä tulevaisuudessa saattoikaan käydä!
Chris, joka oli aina suhtautunut velhouteensa varsin välinpitämättömäksi oli yhtäkkiä löytänyt uuden innostuksen keitosten keittelyyn. Miksiköhän..?
Keitos paljastui anti-aineeksi, joka parantaisi velhon kun velhon "kirouksestaan". Hieman epäröiden mies kulautti aineen kurkkuunsa...
...ja sai pian huomata itseään ympäröineen kimaltelun viimein hävinneen! Ilmeestään huolimatta mies oli helpottunut tästä tiedosta. Loputtomat, hieman pelokkaat katseet töissä ja kaupungilla olivat olleet liikaa miehelle. Nyt hänen pitäisi vain keksiä, kuinka selittää tämä Mauralle...
Sitten takaisin yliopistolle! Robin oli jo niin tottunut kampuksen omituiseen menoon, ettei edes asunnossa käyskentelevä maskotti-lehmä saanut herraa nostamaan katsettaan murokulhostaan.
Heathilla ja Judella oli tapana pelata erä shakkia pävittäin, mutta eräänä päivänä se, mitä Jude oli pelännyt, vihdoin tapahtui.
"Minne te menitte eilen? Näin taxin kaartavan pois pihasta", Heath sanoi tehdessään omaa siirtoaan, saaden perhoset lepattamaan Juden vatsassa.
"Me, tuota, kävimme kaupungilla sisarusporukalla", Jude vastasi mahdollisimman luontevasti, sanoen ympäripyöreästi. Eihän se ollut vale, hän ei vain kertonut koko totuutta.
Heath ei kuitenkaan ollut niin helposti huijattavissa. He olivat Juden kanssa seurustelleet teini-iästä saakka, ja siinä ajassa he olivat oppineet tuntemaan toisensa hyvin. Heatilta ei mennyt kauaakaan tajuta, että Jude salasi jotain. Hänen pitäisi vain saada toinen kertomaan, mitä.
Toisaalla Sadie oli päättänyt uudistaa ulkomuotooaan. Yliopistoelämä ei ollut alkuunkaan sellaista, mitä hän oli odottanut! Komeita poikia ei näkynyt missään, ja opiskelusta oli tullut pikemminkin taakka kuin etuoikeus. Niinpä Sadie oli päättänyt jättää yliopiston kesken, mutta ennen sitä hänen piti vielä tehdä jotain.
"Hei, BJ?" Sadie kysyi näppäiltyään oikean numeron, "Kiinnostaisiko sinua tulla vierailulle?" tyttö kysyi, saaden innokkaan vastauksen linjan toisesta päästä.
Hetkessä punapää olikin jo saapunut asuntolalle.
Sadien muodonmuutos oli ainakin BJ:n mielestä erittäin onnistunut.
Niin onnistunut, että hetken rupattelun jälkeen he kokivat ensimmäisen suudelmansa!
"Kuule BJ", Sadie aloitti hetken päästä, "Sitten kun minä muutan takaisin Belladonna Coveen, kai sinä tulet vierailulle uuteen asuntooni?" Hän uteli.
"Minä voin vaikka tulla asumaan asuntoosi!" BJ julisti, mikä sai Sadien hyppäämään tämän syliin onnellisena.
Samana iltapäivänä Jude ja Heath juttelivat niitänäitä, kunnes Heath yhtäkkiä yskäisi ja aloitti.
"Kuule Jude, olen miettinyt... Jos sinut valitaan perijäksi. Sehän tarkoittaa että sinun täytyy löytää itsellesi vaimo, eikö niin?"
"Heath", Jude sanoi, mutta Heath hiljensi hänet.
"Odota, että minä sanon sanottavani. Niin minä halusin vain sanoa, että jos sinut valitaan perijäksi, minä ymmärrän kyllä, että meidän pitää erota. Sinun onnellisuutesi on minulle tärkeintä", Heath sanoi.
Noiden sanojen jälkeen Jude tajusi, ettei pystyisi eroamaan Heathista. Maailmasta ei löytyisi toista samanlaista, eikä edes perijänä olo korvaisi sitä, mitä hän menettäisi Heathin mukana.
"Kuule", Jude sanoi, "Jos se siitä on kiinni, minä en ole perijä mistään hinnasta."
Muiden sisarusten kuherrellessa omien lemmittyjensä kanssa, Rob purki paineitaan kuntoilulaitteensa seurassa. Hän ei voinut tuntea oloaan hieman yksinäiseksi. Kaiken lisäksi hän ei saanut Viviania pois mielestään. Robin oli yrittänyt soittaa naiselle useamman kerran, mutta puhelu oli aina päätynyt vastaajaan.
Muutaman päivän päästä Sadie päätti vihdoin saaneensa tarpeekseensa yliopistolla oleskelusta ja pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa ja muutti takaisin kaupunkiin.
Eräänä aamuna ovikellon pimputus herätti Robin kauneusuniltaan.
Tulijaksi paljastui Chris!
"Kuule Robin", Chris aloitti, "Minä olen päättänyt, että sinusta tulee Rawleyden suvun perijä!" Hän kertoi innoissaan.
"Mitä mitä?" Robin sanoi ja nosti kätensä vastustelevasti pystyyn. "Enhän minä voisi! Minä olen nuorin ja kaikkea! Entäpä Sadie tai Jude tai.."
"Älä huoli poika", Chris kuitenkin sanoi lohduttavasti, "Sinä käyt vallan mainiosti."
Samana päivänä Robin hivuttautui Juden seuraan tämän syödessä lounasta.
"Jude..." Robin aloitti epäröivästi, "Minusta on valittu perheen perijä."
"Sinusta?" Juden sanoi hieman ihmeissään mutta hymyili sitten onnellisena, "Onneksi olkoon pikkuveli!" Robin, joka oli odottanut mustasukkaista riitaa tai käsikähmää, tuijotti ihmeissään veljeään, joka vain nauroi veljensä hölmistyneelle ilmeelle.
Myöhemmin Robin päätti oman aikansa myös tulleen ja soitti itselleen taxin.
Sebastian ja Juden juoksivat pihalle hyvästelemään perheen nuorimmaisen, ennen kuin tämä lähti kohti uusia koettelemuksia!
Eli tässä hyvät naiset ja herrat on Rawleyden perheen kolmannen sukupolven perijä, Robin Rawley!
Tässä vielä lopuksi kuva kaikista kolmannen sukupolven edustajista!
Sanoja 962
Kuvia 48
Eli ensiosassa perehdymme tarkemmin miten Robinille sitten käykään. Näkeekö hän ikinä Viviania uudelleen? Löytääkö hän itselleen uuden ihastuksen? Saako neljäs sukupolvi alkunsa? Kaikki tämä ja paljon muuta ensiosassa!